Paimennusta omalla ja lainakoiralla

Viime lauantaina paimennustreeneihin päätin ottaa mukaan Nooan lisäksi myös äitini vajaan vuoden ikäisen Peetu-pojan. Nooa on Peetun setä eli Nooan emä on myös Peetun isänemä. Varmasti paimentavaa sukulinjaa siis ;)

Peetu on ollut kahdesti lampailla aiemmin, viisikuukautisena ja vuodenvaihteen tienoilla. On ollut kiinnostunut lampaista, rauhallinen ja harkitseva, mutta osoittanut että tykkää kerätä laumaa. Ja jestas että se olikin helpoin oloinen Nooan jälkeen! Jos sitä jännittää, niin jähmettyy tai hypähtää pois päin. Tekee kaiken varovaisesti ja puolivauhdilla ja on todella pehmeä. Eka kiekka mentiin liinassa. Alkuun jännitti tosi paljon mutta innoistui kyllä selvästi ja alkoi jopa vähän piippaamaan. Paristi annoin liinan juosta kädestä että sain käännettyä lauman minulle. Hieno pikku koira :)


Tokalla kiekalla aloitettiin liinassa mutta päästin sen pois, kun oli rauhallisen kiinnostunut. Nätisti toi lampaita ja kiersi hakemassa aidan vierestä takaisin. Väsy vaan iski nopeasti. En osannut itsekään ajatella, kun Nooa ei ole ikinä osoittanut väsymystä lampailla oikein. Hienosti meni kyllä silti ja voi miten kivaa itselläkin oli, kun ei tarvinnut reagoida kuin puolivauhtisesti ja vaan kehua ja kannustaa :)






Nooa puolestaan teki pari kiekkaa pellolla isommalla porukalla. Otettiin peruskuljetust, pujotteluja, stoppeja, laumanvartiointeja yms. Lampaat oli vilkkaita mutta rauhoittuivat kyllä, kun koira teki nätisti. Tokalla kierroksella pyörössä treenaava porukka oli lounastauolla niin saatiin vielä tehtyä pari häkitystä ja häkistä ottoa. Vauhtia turhan paljon, mutten muuten nätisti. Kerran kyllä karkuutettiin lampaat ja se oli ihan mun moka, saatiin kuitenkin haettua takaisinkin :)




Kommentit